Päävalmentajan mietteitä päättyneestä kaudesta

Että sellainen kausi…..

Harva olisi vuosi sitten kauteen lähdettäessä että loppu tulisi noin yllättäen ja nopeasti. Luultavasti sekä allekirjoittanut että joukkue tuolloin ympärillä muistaa lopun ikää sen hetken kun kesken treenien kokoonnutaan keskikentälle SB-Areenalla ja luetaan yhdessä hallituksen tiedotetta asiasta.

Harmittava hetki monella tavalla, mutta ennen kaikkea siksi että kausi itsessään oli siihen asti ollut suorastaan huikea.

Uskomaton määrä tehtyä työtä, vuodatettua hikeä ja jopa muutamia kyyneleitä, sekä yhdessätekemisen riemua.

Menneellä kaudella tämän joukkueen kanssa ei ollut hetkeäkään tylsää, eikä tarvinnut miettiä minkä vuoksi hommia tehdään.

Monen mieleen päällimmäisenä jää se hetki kun pakattiin kassit viimeisen kerran tuona torstaina, ja se epävarmuus joka leijui ilmassa.

Nyt pari kuukautta myöhemmin kun katsoo kautta 19-20, voi todeta että juuri paremmin se ei olisi voinut mennä Tämä joukkue, jonka kanssa etuoikeutettuna saan tehdä töitä, on täynnä huikeita nuoria neitejä. Toisille salibandystä on tullut elämäntapa, toisille se on mukava harrastus mahtavassa seurassa, mutta jokaiselle tämä joukkue on se minkä eteen painetaan töitä.

Itselle, kun tätä kautta tulevaisuudessa muistelee, mieleen jää parhaiten aivan muita asioita kuin koronan aiheuttama kauden peruutus..

Huikea Ahtelan leiri, uiden ja leikkien. Hauska leiriyö rakkaalla Gardenilla hälytysten soidessa. Pikkujoulut  ja kaikki ne omituiset piparit. Uusien harjoitusten onnistuminen, pelin kehitys ja pelaajien huikeat yksilötason harppaukset.

Uskomattomat pelit Wirmoa vastaan, joita muistellessa sydän jättää edelleen muutaman lyönnin välistä. Kiitoksia Mynämäen ylpeydelle noista hetkistä, se oli salibandya parhaimmillaan!

Tämän menneen kauden tavoite oli vaatimattomasti joukkuepelin kehitys, unohtamatta yksilötaitoja. Rohkeus ja nauttiminen olivat edelleen kaiken keskiössä. Markon mukaan tulo auttoi näiden eteenpäin viemisessä valtavasti. Ilman Lehtosen herran tukea olisi voinut helposti usko loppua muutamissa kohdissa kauden mittaan. Ei päästy maaliin asti tällä saralla vielä, eikä varmasti ihan hetkeen päästäkään. Pitää olla tavoitteita joihin tähdätä.

Eivätkä ne tavoitteet ole täyttymässä vielä muutamaan vuoteen. Joukkueen kanssa on tavoitteet asetettu kauas, silti unohtamatta niitä lyhyempiä etappeja. Jokaisen yksilön kehittäminen on projekti jonka kanssa aherretaan päivittäin, joukkueen yhdessä tekeminen kulkee siinä rinta rinnan. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa kohti tulevaa.

Ensi kautta on aloiteltu oudoissa merkeissä, livenä on päästy treenaamaan vasta pari viikkoa ja sitä ennen pidettiin vain videosulkeisia. En usko että juuri ikinä tarvitsee enää niin eri tavalla valmentaa kuin tänä keväänä, kun videon välityksellä opastaa ja seuraa tekemistä. Onneksi joukkue on täynnä upeita yksilöitä jotka tekivät kaikkensa. Salibandyn kotikoulu toi mukanaan uusia haasteita tekniikan osalta jokaiselle pelaajalle.

Nyt kesän kynnyksellä pienryhmäharjoittelun kautta aloitellaan kesäkautta sekä valmistaudutaan jo tulevaan syksyyn, joka tuo mukanaan uusia haasteita. Näistä lisää myöhemmin.

Perinteisesti kausi päättyy palkitsemisiin seuran puolelta, tällä kertaa ne jäävät välistä livenä. Palkittavien valinta on aina vaikeaa kun jokainen pelaaja on onnistunut omalla tasollaan mahtavasti, mutta päätökset on silti tehtävä. Ne voit lukea näiltä sivuilta, kunhan seura julkaises ne.

Kiitoksia on myös perinteikkäästi tarjolla niille jotka ovat toimintaa koskettaneet tai töitä tehneet meidän kanssa tai eteen.

Aloitetaan tärkeimmästä, eli joukkueesta. Kiitos Mölyapinat!(joukkueen virallinen epävirallinen lempinimi). Te olette ihan mahdottoman upeita ja outoja jokainen.

Kiitos Marko, tuesta ja ajatuksista. Ilman sua olisi moni asia ollut vaikeampi eikä niin paljon olisi tullut tehdyksi.

Kiitos Teemu, huikeasta jojoilusta! Aika setviminen on hetkittäin tämän valmentajakaksikon hommissa mutta sä selvisit siitä hienosti. Ja erityinen kiitos siitä että jaksat maalivahtien kanssa puuhailla!

Kiitos Maria ja Joni, ketkä pitävät huolen siitä kaikesta mitä pelin tuoksinassa tapahtuu josta minulla ei ole aavistustakaan. Ja keskusteluista kauden mittaan jonka avulla koko meidän yhteisö on saanut lisää virtaa!

Kiitos Mikalle kuskaamisista ja Tuijalle jutuista=)

Kiitos vanhemmille siitä että keskustelu on helppoa ja avointa. Osan kanssa on jo todella pitkä tovi oltu tekemisissä ja se että jaksatte minua yhä merkitsee paljon!

Kiitos Matille siitä että jaksaa paneutua kun kaivataan tukea, tiedän että ollaan uutispimennossa hetkittäin sun valvovan silmän alta mutta hyvin me hoidetaan hommat. Kiitos luottamuksesta!

Kiitos koville kilpasiskoille sarjassa! Heitätte hienon haasteen aina kun kentällä kohdataan.

Tässä välissä erityiskiitos Tepsin Matille ja koko heidän tiimille kauden aikana käydyistä keskusteluista!

Kausi 2019-2020 on paketissa, seuraava on jo kovassa vauhdissa. Ensi kaudella Mölyapinat on entistä kovempia ja sen vähempää ei odoteta keneltäkään!

Nähdään kentillä,

Joni